tiistai 15. tammikuuta 2013

Pentukoulua ja agiepikset

Lauantaina pyyhällettiin Ruskan kanssa hallille pentukurssille. Näin ekalla kertaa kokoonnuimme koko porukka. Ens lauantaina onkin sitten kuusi pentua kurssilla. Ruskahan oli kuin oltais toiseen kotiin menty, eli ei minkäänlaista jännittämistä. Näin ekalla kerralla harjoiteltiin kontaktia, Ruska sen kyllä aikas nopeesti oppi ja tarjos joka välissä katsekontaktia, joten toimin aikasmoisena namiautomaattina :-)
Se kyllä huomasin, et kyl noi Länderit vaan on nopeita oppimaan uusia asioita, no onhan se hienoa, mutta taitaa ne oppia sit ne huonotkin asiat nopeesti ;-) Vielä niitä ei Ruskassa ole näkynyt ja toivotaan ettei näkyiskään.

Sunnuntaina pakattiin Annun kanssa 5 Länderiä autoon ja köröteltiin TamsKin koiratallille Sääksjärvelle epiksiin. Eka oli möllien hyppyrata ja sinne ilmotettiin Balleriina ja Laikka.
Balle starttas ensin ja hyllytettiin sit pussille, joka oli kyl mun oma vika kun käänsin liian tiukasti pussiin ja Balle kolautti kylkensä pussin sisäänmenoaukkoon. Mutta muuten rata oli mukavaa menoo.
Sitten otettiinkin Laikka maxi-mölleihin. Annu sanoi, että nyt saa nauraa koko rahan edestä, kun Laikka ei vielä ihan agia hyvin osaa. No, ei päässy Annu nauraan, kun Laikka teki sit ihan sairaan upeeta rataa, ja meikäläinen sai tikuttaa näillä töpöjaloilla niin kovaa kun pääsi. Loppusuora ei sit oikeen enää onnistunut, mutta se ei meidän menoo haitannu!! Uusittiin sit vielä se rata, kun meillä oli niin hauskaa.
Sit odotelkiin kisaavien rataa, ensin radalle pääsi Foxi. No, tuo meidän komastuskivi keinu otettiin sit kahteen kertaan, kun neiti siitä sit kieltytyi. Mutta me mentiin se kuitenkin!! Kepeille vienti oli haasteellinen ja niiden jälkeen oli haastava käännös hypylle, mut tokalla kerralla se sit meni oikeen Hyvä Foxi!!
Ennin kanssa päästiin keinulle ja neiti sieltä hyppäs alas ennen vapautuskäskyä...onneks se tapahtu nyt epiksissä, niin pääsin kunnolla sen radan aikana uusiin. Kepeille menon sijaan Enni valkkas putken ja tulos hylly. Puomin alastulolla oli taas sama kun keinulla. Ei muuta kun koira takas kontaktille ja luvan kanssa pois. En tiedä, millä tuon Ennin sais rauhottuun ja lopettaan tuon räksyttämisen radalla. Olis paljon mukavampaa mennä, kun koira keskittyis tekemiseen eikä räksyttämiseen ;-)
No, jos vaikka itse rupeis Enniin luottaa tuolla radalla, niin joskos se siitä.

Petra

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti