Joulu meni jo...

Eipä ole ehditty päivitellä näitä sivuja...
Touhua on piisannut koira- ja työrintamalla.
Joulukuun alussa oltiin Messarissa mummun (Ruuti) kanssa ja nappastiin sieltä veteraani-tittelit molempina päivinä :-)
Kyllä tuo messari on semmoinen juttu, että sinne pitää päästä. On niin upeet puitteet näyttelylle ja hienot on järjestelyt. Shoppailut jäi mun osalta trimmiboxiin, Ennin villamantteliin ja Ruskallekin tuli ostettua uusi näyttelyhihna. Vielä kun innostuis sen kanssa näyttelyjä reenaan...

Joulun alla ei sit paljon muuta olla puuhailtu kun käyty "pimeillä" lenkeillä. Itse olin työmaalla aamu kahdeksasta ilta kahdeksaan. No, Joulu on nyt sit pikkuhiljaa takana ja voi alkaa odottaa uutta vuotta ja uusia juttuja.

Tammikuu alkaakin reissulla Ahvenanmaalle Kaisan, Kallen ja Ossin kanssa. Ruska pääsee mukaan turistikoiraks.

Ilmoitin sit Enninkin näyttelyyn Turkuun, ei siinä taida mitään järkeä olla, mutta ajattelin, et samalla se sinne menee kun Lilon kanssa ollaan kuitenkin sinne menossa. Lilon vimosen Sertin metsästys jatkuu :-)


Petra

Kylläpäs aikaa kuluu nopsaan

Ennin kanssa tuli käytyä Janakkalassa kisoissa, Ruska tietty pääsi mukaan. Oli kyl niin upee päästä Ennin kanssa radalle muutaman kuukauden tauon jälkeen :-)
Enni siis teki hienoo rataa, mutta itse kyl taas kerran töpselöin. Eli tuliaisin oli pari hyllyä ja yks 5. Ruska se mennä jolkotteli hallissa kun vanha tekijä, ei ihme kyllä ollut koirista niin kiinnostunut kun ihmisistä. No, ehkä hyvä niin.
Ekoilla rokotuksillakin käytiin Ruskan kanssa jo, sillä ollaan Kaisan, Kallen ja Ossin kanssa lähdössä Ahvenanmaalle tammikuussa kisaan, on sit ainakain rokotukset kunnossa. Kisamatkalle lähtee tietty Enni ja seuraneidiksi Ruska.

Huomenna suunnataankin sitten Helsinkiin Voittaja-näyttelyihin!! Ai, että mä odotan jo sinne pääsyä, puitteet on mitä upeimmat ja mä pääsen fiilisteleen kehään Ruuti-mummun kanssa. Kyl vaan tuo Messari on se vuoden kohokohta näyttelyiden parissa. Joskos sit ens vuonna Ruskakin pääsee mukaan kokemaan tuon hienon tunnelman siellä.

Ruskan kanssa pitäisi aloittaa pentukurssikin tammikuussa, katsotaan mitä tuleman pitää. Kotona ollaankin jo otettu laatikon avulla kontaktien alastuloa :-) myös istuminen ja osottaminen kuuluu kotiharjoitteluun...


Petra

Hyvinkäällä ja pari kuvaa

Sunnuntain kävästiin Hyvinkäällä Annun ja Foxin kanssa. Ruska tietty pääsi mukaan. Pikku-neiti oli jälleen kerran reipas...ei paljon hätkähtänyt uutta hallia eikä suurta koiramäärää :-)

Foxin kanssa ei sit päästykkään kuin yks rata, kun sieltä tuli 0-voitto ja menolippu kakkosiin.  Ei jääty odotteleen kakkosten ratoja vaan palkintojen jaon jälkeen köröteltiinkin sit käväseen Tatalla ja Timolla. Kiitos vaan tarjottavista!! Oli kiva nähdä!!

Tässä olis nyt neideistä muutama kuva. Eli hyvin on Enni ottanut Ruskan vastaan: yhdessä leikitään ja yhdessä levätään.

Petra

Reipas pentu!

Kyllä on otsikon mukainen tyttö. Uusi lenkkimaastokaan ei Ruskaa pelottanut. Hieman matkan varrella neiti väsähti ja välillä kannoin Ruskaa sylissä. Vastaan tulikin paluumatkalla naapurin Kaukaasian paimenkoira, silloin kyllä itse meni hieman paniikkiin, kun oli pentu sylissä ja Enni hihnassa. Naapurin koira oli irti, mutta onneks se ei oo rotumääritelmän mukainen...kiinnostunut olis Ennistä, mutta Ennihän meni ihan paniikkiin ja kiljui kun syötävä. Tätä panikointia tietysti edesauttoi oma pelkoni tuota rotua kohtaan. Tilanteesta selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja tuntui ainakin siltä, että Ruska ei tajunnut koko jutusta mitään, onneksi!

Eilen oltiinkin taas hallilla ja Ruska nukkui melkein koko reenin ajan omassa boxissaan. Huomenna matkataankin Hyvinkäälle Foxin kanssa ja Ruska pääsee mukaan taas uuteen paikkaan...

Petra

Näytelmiä ja Ruska tuli kotiin

Viime sunnuntaina matkustimme Lilon kanssa Seinäjoen näyttelyyn. Tuomarina oli Juha Putkonen, jonka arvostelun Lilolle halusin. Avo-luokan nartuja oli "vaatimattomat" 12. Lilo esiintyi taas jälleen kerran hienosti. Sijoittui luokassa kakkoseks saaden erin ja SA:n. PN-lisassa Lilo pääsi kakkostilalle, saaden vara-sertin ja vara-cacibin. Siis kyl oli hieno päivä taas kerran. Vielä se viimeinen Serti antaa odottaa :-) Mutta, liekö Lilo päättänyt ettei sen kanssa kiire ole, kun näyttää tulla näyttelyissä niin viihtyvän...Nyt vaan laitetaan lisää ilmoja seuraaviin koitoksiin.

Torstaina vihdosta viimein koitti päivä, kun lähdettiin hakemaan Ruska kotiin. Samalla reissulla haettiin uutta kastelumattoa kasvihuoneelle. Kyllä Ruska on reipas pentu, muutaman minuutin itki häkissään kun kotimatkalle lähdettiin. Sen jälken neiti nukkui kiltisti koko kotimatkan.
Ensimmäinen yö meni hieman itkien sisarusten perään. Itse kyllä totesinkin, että ei musta olis enää pienten lasten äidiksi. Niin paljon kyllä aamulla väsytti pienten yövalvomisten jälkeen.

Perjantaina kävästiinkin jo aksahallilla Ruskan ja Ennin kanssa. Ensin vein Ruskan tutustumaan halliin ihan yksin ja jätin Ennin autoon. Hieman neiti jännitti, mutta mielestäni kyl on niin rohkea ikäisekseen tässä isossa maailmassa. Ennin kanssa otettiin yks radan pätkä ja sen aikaa Ruska oli Jannan hoidossa. Hetken päästä se nukkuikin omassa boxissaan tyytyväisenä :-)

Kiitos Jussi ja Helena tästä ihanasta pennusta!!


Petra

Pentuja ihailemassa...

Eli käytiin pari viikkoa sitten ihailemassa Piipon pentusia. Itse lähdin niin tohkeissani kyläilemään, että perillä kun kaivoin kameralaukusta kameraa, niin se ammotti tyhjyyttää!! Lahopäänä olin unohtanut kameran kotiin ja raijasin tyhjää kameralaukkua mukanani. No, onneks Jussi on lähettänyt kuvia pikku-prinsessasta mulle sähköpostiin...
Nyt tarvii vielä pari viikkoa malttaa odottaa ennenkuin Ruska tulee kotiin.

Ennin kanssa aloiteltiin pikkuhiljaa agireenit. Viime perjantaina otettiin jo vähän hyppyjäkin. Luultavammin Ennin lihakset olivat sitten sunnuntaina kipeenä. Onneks Annu huomas sunnuntainareeneissä että Enni jättää hypyissä jalat alle. Eli nyt tarvii vaan itse muistaa kuinka tärkeää on tuo koirien venyttely reenien jälkeen!!

Tässä muutama kuva Ruskasta.

Kuvat: Jussi Jokinen

Melkos terve tyttö

Ennin ja Vilperin kanssa kävästiin perjantaina jälkitarkissa. Vilperilta otettiin tikit pois ja Enni ultrattiin. Ennin munuaiset ja virtsarakko näyttivät oikeen hyviltä. Saatiin lupa aloittaa kunnon lenkit, mutta metsälenkeille ei vielä uskalla lähtee ennenkuin haava on kokonaan parantunut.
Agilitykin saadaan aloittaa ens viikon jälkeen hissun kissun.

Lauantaina oltiinkin sit Laikan, Balleriinan ja Foxin kanssa epiksissä. Laikka ei oo reeneissä montaa estettä kerrallaan menny Annun kanssa. Nyt sit osallistuttiin hyppy/ putkikisaan. Hypyt oli vain 25 cm korkuisia. Lujaa Laikka vetikin etten perässä pysynyt...koko n.12 esteen rataa.

Balleriinan ja Foxin kanssa mentiinkin sit möllirata ja kisaavien rata. Foxin kanssa keinu onnistu kerrankin näin kisatilanteessa, Jee!
Ballen kanssa vähän haetaankin yhteistä säveltä, mutta mukavaa senkin kanssa on mennä. Mäkin ihme kyllä jaksoin mennä 5 rataa koirien kanssa.

Sunnuntaina vietettiinkin päivä Purimnalla Helsingissä yhdistyksen järjestämissä kisoissa. Foxin kanssa juostiin 2 rataa. Eka radalta tuli 0, mutta hieman yliaikaa kun tuo keinu on hieman hidas vielä. Toka radalta otettiinkin sit hylly. Mutta radalla oli keinu kahteen kertaan ja se onnistu molemmilla kerroilla. Jee!
Oli taas mukava päivä talkoilla kun tää meitin rotuporukka on niin upee! Kiitokset vielä tätäkin kautta kaikille mukavasta päivästä!!!
Eilen sainkin mukavan puhelun Nousiaisista: Meille tulee ihana pikkuinen tyttö. Huomenna päästään pentuja katselemaan ja nuuskuttelemaan. Joskos saisin muutaman kuvankin otettua...


Petra

Toipilas...

Hyvin on Enni lähtenyt paranemaan. Haava on siisti. Kyllä tuo haavaliima vaan on hieno keksintö, ei kutittele tikit neidin masua.
Perjantaina saatiin lupa käydä hihnakävelyllä, kun Enni ei isoo hätää mielellään omaan pihaan tee. Maha onkin ollut himan kovalla ja lääkärin ohjeen mukaan annoin parina päivänä Levolaccia ja nyt suoli toimii normaalisti. Pisankarkailuakaan ei ole ollut.
Enni rupes viime viikolla hieman itkemään, annoin kipulääkettä. Tästä ei hirveemmin apua ollut. Yöt on kuitenkin nukuttu, eikä tuo näyttäis kipulevan. Seurasin Ennin käyttäytymistä ja totesin, että taitaa tuo olla valeraskaana. Kohtuhan jouduttiin poistamaan huonoon aikaan: muutama viikko juoksusta. Toivotaan, että tuo pesänrakennusvietti ja vinkuminen loppuu.
Perjantaina on taas uusi jälkitarkki. Toivotaan, että saatais jo kunnon liikuntalupa :-)
Samalla vanhalta kissalta otetaan tikit pois jalasta. Joskos tää sairastaminen tällä tontilla pikku hiljaa loppuis...


Petra

Valoa tunnelin päässä...

Tänään pakattiinkin auto kolmella kissalla ja yhdellä koiralla. Ajeltiin kohti Oiva eläinklinikkaa. Ensin lääkärin käsittelyyn pääsi Vilperi. Poistettiin tassusta dreeni ja viikon päästä mennään otattamaan tikit pois. Haava on parantunut hyvin.
Seuraavaks olikin Ennin vuoro. Enni on parantunut hyvin ainakin tähän mennessä. Ultrassa näkyi hyvin siisti virsarakko ja oikeanlaiset munuaiset. Eli tällä hetkellä näyttäis sujuvan hyvin, mutta koskaan ei tiedä. Viikon päästä mennään taas Ennin kanssa jälkitarkkiin.
No, pikkukissat pääsikin helpommalla kun ne sai vain rokotukset. Mutta marraskuussa pienet miehet kyllä joutuvat uudelleen klinikalle kun niiltä poistetaan sukukalleudet...

Nyt näyttäisi siltä, että kohta voitais päästä elämään sitä normaalia elämää. Ja toivotaan, että näin myös tulisi tapahtumaan.

Petra

Sterilisaatiossa...

No niinhän sitä sanotaan ettei kahta ilman kolmatta...
Viime torstaina käytiin sit Vethaus-eläinsairaalassa Hattulassa. Enni tähystettiin emättimen kautta ja sieltä löydettiin mätäpaise jollaista ei ollut myöskään Vethaussin lääkäri ikinä nähnyt. No, se yritettiin punktoimalla tyhjentää, mutta se ei täysin onnistunut. Joten tilasin Oivaan taas ajan leikkausta varten ja se saatiin eiliseksi.
Maanantaina kasvihuoneelle mentyäni huomasin, että vanhalla kissalla oli etutassun ranteessa syvä haava. No, eikun soitto Oivaan ja aika saatiin sysättyä Ennin operaation kanssa samaan. Puhdistin tassun ja sidoin sen.

Eilen aamulla mentiin siis lääkäriin ja Saila otti kissan ensin käsittelyyn. Haava oli sen verran syvä, että se piti ommella, kissa sai siis rauhotuspiikin ja seuraavaksi oli Ennin vuoro. Ultrassa todettiin, että paise ei ollut miksikään muuttunut niin Ennikin päätettiin nukuttaa ja avata. Ennin nukahtamista odotellessa kissa operoitiin ja kun oli Ennin vuoro, lähti Juha kissan kanssa jo kotiin.

Leikkauksessa oli kulunut jo sen verran aikaa, että arvasin Ennin joutuvan luopumaan kohdustaan. Näinhän siinä sitten kävi. Leikkaus ei ollut mikään normaali sterilisaatio, sillä lääkäri joutui myös poistamaan kohdunkaulan kohdunsuuta myöden. Näitä ei kuulemma normaalisti poisteta. Mätäpaise oli kasvanut myös virtsarakkoon kiinni ja Saila teki tarkkaa työtä ettei vaan rakko vioittuisi.
Nyt eletään veitsenterällä pari päivää ja toivotaan, että Enni toipuu täysin leikkauksesta.

Petra

Huonoja uutisia...

Eli Ennin kanssa käytiin viime viikolla ultrassa. Ei näkynyt pentuja, vaan tulehduspesäke. Enni sai antibioottikuurin, joka myös sekin vaihdettiin viljelytuloksen tultua...
Tänään kävimme uudelleen ultrassa, eikä ollut parannusta tullut. Huomenna matkataan Hattulaan eläinsairaalaan josko siellä pystyttäisiin poistamaan tuo outo mätä.
Enni voi onneksi hyvin ja on pirteä oma itsensä. Toivotaan, että huomenna saataisiin asia päätökseen.

Petra

Agia, talkoita ja näyttelyä

Enni se on nyt viettänyt hiljaiseloa, mutta onneks mä oon saanut Annulta Foxin tauon ajaksi agiin. Eilen kävästiinkin kisoissa hakemassa pari hyllyä, mutta kivaa meillä kuiteskin oli tuloksista huolimatta.
Viikonloppuna tulikin talkoiltua näyttelyssä lauanaina ja sunnuntaina. Sunnuntaina pyörähdettiin Lilon kanssa myös kehässä. Tuloksena tällä kertaa erinomainen, mutta SA:ta ei sit Lilo saanut. Pääsin kuiteskin isoon kehään kun Suvin molemmat Griffonit oli ollut ROP:ja. No, reenasin Onnin kanssa kymmenisen minuuttia ja sit kehiin. Herra kyl esiinty niin upeesti (liekö vaikutus sillä, että Suvi meni Harryn kanssa edellä :-o ). Naureskelin ennen kehää Suville, et mitäs sit jos me päästään Onnin kanssa jatkoon, nin vaihdetaanko handleria? Suvi siihen, että ei tietystikkään, et mä vien Onnin loppuun asti. No, kyl oltiin ihmeissämme Suvin kanssa kun tuomari vinkkas Onnin kahdeksan sakkiin...WAU!! No, sitä pidemmälle ei sit sijoituttu, mut oli se vaan magee tunne ettei heti lentänyt kehästä koiran kanssa.

Enni tuntuis kyl olevan kantava, mutta halusin kuitenkin varmistuksen asialle ja tilasin ens viikolle ultran. Nyt sit jännitetään, että tuleeko sieltä pikku-Ländereitä ja kuinka monta...

Petra

Lilo näyttelyssä...

Tässä oon ollut niin töhönä Ennin siemennöksen kanssa, et vallan unohdin Lilon kuulumiset: Eli viime lauantai-iltapäivänä lähdettiin Lilon kanssa ajelemaan kohti Kausalaa. Minna oli meille luvannut yösijan, sillä sunnuntaina Heinolan näyttelyssä ranskikset oli jo heti aamusta vuorossa. Kiitos Minna vielä majoituksesta. Oli kiva nähdä teitä ja tietty niitä karvakorvia. No sunnuntaina ajeltiin Lilon kanssa näyttelypaikalle, ja tostesin että teltta ei kyl sit mahdu mihinkään. Onneks vettä ei hirveemmin sadellut ja sen yhden kuuron aikana päästiin villakoira-ihmisten teltan suojiin. Lilon kanssa pyörähdettiin kehässä ja kotiin tuomisina oli PN2 ja vara-sert. Eli vieläkin jatkuu tuo vimosen sertin metsästys...Mut kyl vaan oli mukava Lilon kanssa reissata, yökin nukuttiin kuin kaksi pientä possua. Sitä en sit tiedä, että kumpi meistä kuorsas enemmän?

Petra

Enni ♥ Jari

Tänään koitti se päivä kun päästiin Ennin kanssa hedelmöitysmatkalle. Juha lähti meille kuskiksi, sillä eläinlääkäri (Tapio Palolahti) oli mökillänsä Kihniössä. Itse tapahtuma oli kyl nopeesti ohi: Ennille rauhoitus, sillä välin lääkäri sulatti pikku-Jarit ja siemennys alkoi. Siinä ei kauaa nokka tuhissut meikäläisen toimiessa apuna (siis pidin hieman selästä vastaan). Heti ensi yrittämällä lääkäri sai "putkilon" kohtuun ja sit siemenet sisään, herätyspiikki takalistoon ja Enni autoon pylly hieman kohoasennossa ettei aineet valskais pihalle. 

Lääkäri kehuikin kuinka helppoa on tämän kokoisen koiran siemennys, kun kohdun tuntee vatsan läpi käsin. On kuulemma "hieman" hankalampaa noita 70 kilosia koiria siementää, kun ei meinaa kohtua löytää käsikopelolla.

Mutta nyt sit odotellaan ja toivotaan pienien Länderi-alkujen syntymää viikolla 43. 

Piiitkät juoksut...

Enni se sit päätti pitää oikeen pitkät juoksut. Liekö tuolla kevään tynkäjuoksulla vaikutusta , mene ja tiedä.
Eilen käytiin viimeks progeilla ja hitaasti tää kyl etenee, arvo oli 0,7, eli ei ole vielä aika keinosiemennykselle. Päiviä kuitenkin kasassa jo 18. Sunnuntaina kävi onneks vanha pappa Dante Enniä kosimassa ja eilen nähtiin sheltti Kalle, joka on kanssa kokenut uros. Kalle oli kans sitä mieltä, että rupeis oleen oikee aika astumiseen. Huomenna taas proge-testeille ja toivon todellakin, et nyt olis arvot noussut jo kunnolla...Alkaa tuo rahapussikin oleen aikas kovilla jo tässä vaiheessa. Progetesteihin on mennyt jo n. 500 € ja tämähän on alkusoittoa pennutuksen kuluissa.
Tässä sitä on tullut ajateltua nyt sitä miks koiranpennut maksaa...ei taida kaikki ihmiset tietää mitkä kulut ja riskit kasvattajalla on. Mutta itsehän tähän veneeseen olen lähtenyt niin katsotaan venematka loppuun :-)
Onneksi tosiaan "saatiin" Jarin (Harry Bo Vom Tuskendoor) siemenet tänne Veteriin pakkaseen, muutenhan tässä olis varmaan tullut käytyä jo pari kertaa turhaan Tanskassa. En meinaan olis ihan heti arvannut Ennin tärppipäivien menevän näin pitkälle.
Mutta nyt onneks Ennin juoksu on todellakin päällä ja toivottavasti siemennys onnistuu ja saadaan loppusyksystä uusia Länderin-alkuja.

Lauantaina pitäis mun lähtee Lilon kanssa enisin Minnalle yökylään ja sunnuntai-aamuna oltais menossa Heinolaan näyttelyyn. Sieltä sitä vimosta Sertiä yritetään taas saada. Toivottavasti tuo siemennys sit ei osu viikonlopulle, mut luulisin kyl , et se ajoittu vasta ens viikolle...


Petra

Juoksut ja kisat...

No, Enni se sit aloitti juoksunsa perjantaina...toivotaan, että nämä nyt olisivat kunnon juoksut, että keinosiemennys onnistuisi. Huomenna mennään progetesteihin ja sitten ollaan toivottavasti vähän viisaampia. Jos kaikki menee hyvin niin pentuja olisi tuloillaan lokakuun alussa :-)

No, kisoissa sit "käytiin" lauantaina. Aikataulut hieman meni mönkään. Meidän joukkueradan piti olla kuuden jälkeen, mutta päästiin starttaan varmaan kaheksan aikaan. Kotiin päästiin lähteen vasta puol kymmenen. Mutta ne radat...
Ei sit kulkenu mihinkään, liekö tuo Ennin juoksu vaikuttanut asiaan, sillä se meni kyl pelkäks sähläämiseks. Mä hosuin ja koira räkytti, ei hakenut esteitä jne.
No, kai se oli pääasia että osallistuttiin. Ja onneks joukkuekisassa muutkaan meitin joukkueessa ei nollia saanut...eipä tullut kellekkään paha mieli meidän mokista. Vaikka tuloksilla ei kisoissa juhlittukkaan, niin mulla ainakin oli tosi kiva päivä samanhenkisten ihmisten kanssa. Sitä olisi voinut vaikka vaan kattella muiden ratoja ja nauttia ihmisten kanssa juttelusta.

Petra

Kisat, näyttelyt ja miesvieras...

Käytiin sit Lilon kanssa Forssassa kauneuskilpailuissa, mutta tällä kertaa Lilo sai tyytyä toisiks kauneimpaan sijaan. Eli kotiin tuliaisina oli Vara-Sert.
Ennin kanssa kävästiin Ylöjärvellä iltakisoissa ja me saatiin eka 0 kolmos-luokassa!! Toka radaltakin tuli nolla, mutta hieman yliaikaa mun väärien ohjausvalintojen takia. Mut kivaa oli ja iolmakin oli vielä kaiken lisäks aurinkoinen ja lämmin.
Lisäks viime viikonloppuna oltiin Lilon kanssa Mä'ntsälässä missi-kisoissa, mutta tuonmari piti Liloa "vain" ERI:n arvoisena. Kyllä tuo Lilo- neiti on sit ihan mahtava tyyppi ja sen kanssa on kyl niin mukavaa pyörähtää kehässä. Josko se vimonen Sertikin sieltä joskus napsahtaa...

Viime sunnuntaina saatiinkin miesvieraita...
Ennin veli Toto tuli meille muutamaks päiväks hoitoon, kun Sirpa ja Jaska lähti pienelle lomalle. Neljä päivää meni kyl ihan siivillä noiden koirien kanssa ja mä sain nauttia molempien seurasta päivin ja öin. Sängyssä molemmat molemmin puolin, no ei ainaskaan ollu pelkoo, et putoo ;-)

Nyt sit jännitetään ens viikonloppua ja agin piirinmestaruuksia ;-)

                                         Tässä ollaan Lilon kanssa Mäntsälässä. Kiitti Jusa kuvista!

Kisat...

Ennin ja Jannan kanssa sit käytiin Vantaalla torstaina.
Eka rata oli kyl ihan räpeltämistä :-) Liekö tuo parin kuukauden reeni-/kisatauko vaikuttanut. Ainakin meikäläisen paketti ei pysyny kasassa. Ja tuloksena hylly.
Toka rata olikin sit vähän parempaa menoo. Ite ohjasin Ennin huonosti A:lle ja neiti valkkaskin sit putken. Mutta kiva rata kuitenkin vaikka tulosta ei saatukkaan...
Tänään käytiinkin LeVekin kentällä reenaamassa Jaskan ja Sirpan kanssa. Jaskalta sainkin hyviä neuvoja siihen, miten saisin Ennin itsenäisesti pujotteleen kepit. Nyt sit vaan reenataan Jannan avustuksella.

Petra

Tässä pikku Lilo

Sain Jusalta muutama viikko sitten kuvan ihanasta Lilosta (Korobochka)
Nyt sit vihosta viimein sain sen laitettua tänne blogiinkin. Lilohan on mun sydämmeni sulattanut moneen kertaan. Näyttelyreissuissa ollaan käyty muutama kerta ja oon sen todennut, et neiti ei kyl mistään hätkähsä, vaan on joka paikassa kuin kotonaan. Siis aivan mahtava reissukaveri. Parin viikon päästä pääsenkin taas Lilon kanssa näyttelykehiin ja sit voi alkaa se viimeisen Sertin metsästys...


Ennin kanssa aloitettiin reenei eilen aksassa pienen tauon jälkeen...Neiti kyl kulkee, mut mä en ;-)
Mut pääasia että meillä on hauskaa. Torstaina sit startataankin Vantaan iltakisoissa. Siitä sit lisää kisojen jälkeen.

Petra

Tynkäjuoksut...

No, nyt se Enni päättikin tehdä tynkä juoksun... Onneksi yhteistyö Susannen kanssa toimi ja Jarin siemenet ovat hyvässä tallessa Veterin pakkasessa odottelemassa parempaa juoksua. Tosiaan olisi tullut turha reissu Tanskaan jos sinne olisi Ennin kanssa lähdetty. Neitin proget ei noussut mihinkään, joten siemennys ei onnistunut. Lääkäri kyllä epäili, että Enni voi juoksunsa aloittaa vaikka parin viikon sisään, mutta mene ja tiedä sitä sitten. Nyt vaan odotellaan. Kisailmojakin olis kyl ihan kiva laittaa, jos vaikka pari starttia vielä voitais ottaa ennen juoksuja.

Tänään käytiinkin koko perheen voimin veneellä Salonsaaressa saunomassa. Ennihän ei paljon ole veneillyt, mutt mamman sylissä oli turvallista matkustaa ja samalla nuuskutella hyviä tuoksuja ilmasta.

Juoksut, juoksut...

Elämä ilman Rekkua alkaa pikkuhiljaa kulkea, vaikka ikävä on kova. Mutta nyt on Rekulla hyvä olla ja se on pääasia. Siitä olen täysin varma, että jos koiran elämä on vaikeaa niin tämmöinen ratkaisu pitää pystyä tekemään, vaikka se itsestä pahalta tuntuu. Iltaisin on vaikea nukkuun mennä kun ei Rekku enää kainaloon käperry...

Mutta nyt sitten iloisempiin uutisiin: No Ennihän nyt sitten päätti aloittaa juoksut, vaikka niitä odottelin vasta syyskuussa.

Tässä sitä nyt järjestellään matkaa kesken kiireen Tanskaan. Luultavammin Enni joudutaan keinohedelmöittää, kun mä oon niin töissä kiinni just ne tärppipäivät :-(

Mutta toivotaan. että matka saadaan järjestymään ja että kaikki menis hyvin. Eihän tyo lento sinne kauaa kestä, mutta nyt on vaan siitä kiinni, että löytyy sellainen eläinlääkäri joka keinosiementäis. Jos kaikki menee ok, niin pikkupenneleitä pitäis syntyä elokuussa...

Petra

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajalle ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento olen kasteisen aamun pisara hento. En ole poissa, vaan luosenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä. Hyvää matkaa rakas Rekku...


Jazzmo Evergreen 8.4.2005-21.5.2012

Kevätpäivät ja Kankaanpään näyttely

Viime lauantaina 21.4 köröteltiin Ennin kanssa Järvenpään hiihtomajalle Kevätpäiville. Ohjelmassa oli lenkki, yhdessäoloa, ruokailu ja kokous. Kokouksessa Enni pokkas Vuoden Kromfohrkänder- palkinnon ja Jytä (Jettildan Basso) Stelvio oli VSP.
Päivä oli kyl mukava, kun taas pääsi näkemään useammankin Länderin ja niiden omistajat.

Sunnuntaina olikin sit aamusta lähtö Kankaanpään näyttelyyn Lilon (Korobochka) kanssa. Rankanbuldoggeja oli ilmoitettu 16, mutta pari koiraa olikin pois. Tuomarilla tuntui olevan tiukka linja kun uroksissa annettiin vain 2 ERI:ä ja 1 SA.
Nartuissa junnuluokassa annettiin 2 ERI.ä ja 1 SA. Avoimessa luokassa, missä Lilokin oli annettiin 2 ERI:ä ja 2 SA:ta. Lilo oli näistä toinen ja Lilo voitti luokkansa. PN-kehässä meitähän ei sit ollut kuin 3 ja tuomari laittoi Lilon ykköseks JES! Lilo sai siis SERT:in. ROP- kehässä Lilo jatkoi taas upeaa esiintymistään ja tuomari ojensi mulle ROP-ruusukkeen. Sen jälkeen tuomari tuli vielä juttelemaan ja sanoi, että ei ole ikinä nähnyt näin upeaa Ranskanbuldoggia ja hänellä on niitä ollut itselläänkin. Arvostelussakin luki vielä lopussa, että tämän koiran voisin ostaa itselleni!

Laikka-poikakin (Cierimon Balalaikka) tuli juuri just silloin paikanpäälle kun Lilon kehä loppui. Istuttiin sitten kahviossa muutama tunti ja odotettiin Laikan kehää. Tuomarina Laikalla oli Markku Kipinä. No, Laikka ei sit halunnut esiintyä mun kanssa vaan heitti homman ihan lekkeriks. Yritin sitä seisottaa, niin se matoili mun syliin...täten tuomari antoi nuorelle miehelle EH:n. Mutta Laikalla on onneks aikaa kun on niin nuori mies vielä.

Lilon kanssa pyörähdettiin vielä RYP-kehässä, mutta sieltä ei tällä kertaa menestystä tullut.

Tässä olis Vuoden Länderit! Enni ja Jytä                                               kuva: Janet Jauhiainen

Mihin kaikki aika katoaa...

Eipäs oo tullut hetkeen kirjuuteltua tännekkään. No, tällä hetkellä rupee nuo työt painaan päälle ja tahti vaan kiristyy kesää kohden.

Lilon ja Laikan kanssa kävästiin Lappeenrannassa kera Minnan ja Annun.

Molemmat koiruudet esiinty niin upeesti, että sai kyl olla ylpeitä niistä. Lilohan (Ranskis) on ihan luonnonlahjakkuus kehissä ja Laikka-poika on aina valmis touhuaan yhdessä.

Laikka oli eka kehässä ja tuomari (Soile Bister) antoi Laikalle EH:n kera hyvän arvostelun. Lilo saikin sit ERI:n ja luokkavoiton, SA:ta ei tällä kertaa saatu, mutta ei kyl saanu muutkaan nartut, uroksissakaan ei annettu kuin yksi SA. Eli saa olla tosi tyytyväinen tuohon ERI:in.

Ennin kanssa ollaan reenattu aksaa vaihtelevin tuloksin. Tuntuu, että itse ei oo oikeen jaksanu keskittyä tekemiseen. Tänään sit kävästiinkin omatoimireeneissä ja nyt tuntu, että meillä oli Ennin kanssa tosi kivaa ja saatiin muutamia juttuja onnistuun (tai siis mä osasin ohjata oikein...)

Kisoihin koitetaan päästä viikon päästä ja sit alkaakin kisa- ja reenitauko. Josko sitä sit seuraavan kerran kisattais Kokkolassa heinäkuussa ellei juoksut ei oo alkanut.

Viikonlopun kisat...

Viime viikonloppuna startattiin eka kerran kolmosissa. Itse olin aikas kovassa flunssassa ja se kyl näkyi radoilla.

Eka rata oli muuten ihan hyvä paitsi ahdistin Ennin niin keppien jälkeen, että se juoksi yhden hypyn yli. Muuten rata sujui mukavasti ja tuloksena oli 5.

Toinen rata olikin sit ihan kaaos: Enni räyskytti koko radan alun ajan (tais olla taas ne käskyt myöhässä). Korvat katos koiralta keinulle mennessä ja siitähän tuli lentokeinu, samalla päätin, et rata loppu siihen.

Kolmas rata olikin hyppäri ja tuntui, että Enni olikin ottanut opikseen edelliseltä radalta ja korvat toimi neitillä. Vauhtia löytyi ja meikäläinen ei oikeen kyl pysyny mukana. Itse ohjasin Ennin väärään putkeen ja siitä HYL. Jatkettiin silti rataa, kun koiralla oli kauhee into mennä. Lopussa oli muurin jälkeen pituus, putki ja pussi ja siitä loppupyöritys ja maaliin. Ainoo vaan, et ohjaaja jäi kuin tossu paskaan kun sain Ennin irtoon muurin jälkeen, Enni oli jo kovaa vautia putkessa, kun meikä oli vasta pituudella. Mutta jotekin siitä sähläsin koiran oikeille esteille. Mutta tähän rataan oon tosi tyytyväinen! Enni kesti radan puolivälissä selän taakse jättämisen ja siis IRTOS lopussa.

Eli loppuviimein ihan hyvät ekat 3. luokan kisat.

Tänään olisikin ohjelmassa töitä, näyttelyreenejä ja pääsee ihastelemaan Ronjan pikkusia pentuja.

Huomenna oliskin sit Lappeenrannan näyttely Lilon ja Laikan kanssa.. mutta siitä sit lisää myöhemmin ;-)

"pieni" Laikka-poika

Torstaina kävästiin Laikan kanssa reenailemassa. Poika kävikin radalla kuumana, kun ei meinannut meikäläisen tekstiilit pysyä ehjänä. Mustaan putkeenkin mentiin niin lujaa, että herra juoksi putkessa seinää päin. Mutta tuo ei herran menoo yhtään haitannut. Puomiakin harjoteltiin hihnan kanssa ja hienosti poika meni. Kyllä se on kiva opetella sellasen koiran kanssa agilityä, jolla on motivaatio kunnossa, ainakin tällä kertaa liekö syy ollut hyvissä nameissa (sydäntä) vai onko Laikka innostunut nyt lajiin...

Ennin kanssa käytiinkin tänään Kaisan reeneissä. Into oli koiralla kova, mutta meikäläisellä meinaa iskeä kevätflunssa päälle ja tuntui ettei jaksanut kyl oikeen hyvin liikkua. Saas nähdä päästäänkö Hyvinkäälle ollenkaan kisaan...

Reeniä, reeniä

Torstaina kävin omatoimi vuorolla hallilla. Reenattiin sit kepeillä irtoomista, joka on niin vaikeeta Ennille kun se on niin mussa kiinni. Takaaleikkauksiakin otettiin lätkän kanssa ja sen avulla jopa leikkaukset onnistu.

Perjantaina olikin sit Kaisan reenit, joissa reenattiin taas takaaleikkauksia ja niistoja. Tosi tyytyväinen olin Ennin motivaatioon tehdä töitä radalla. Sieltä kyllä tulee heti kommenttia kun ja jos mä oon käskyjen kanssa myöhässä.

No, nyt sit uskaltauduin ilmoon meitit ekaan 3-luokan kisaan Hyvinkäälle ;-) Mennään nyt sit antaa ihmisille sinne nauramisen aihetta...Mutta tietty pääasia on se, että meillä on Ennin kanssa hauskaa radalla ja saadaan viettää taas "tyttöjenpäivä"

Joukkosilmätarkastus

Aidan loikka lumipallon perään

Nafta ja korvapusu...

Maskuliininen Nafta :-)

Pikku-Aida ja märkä pusu :-)

Järjestin tänään joukkosilmätarkastuksen kerhon tiloissa...paikalla oli 33 koiraa joista oli iso osa Ländereitä. Kaikki Länderit oli silmistä terveitä, jippii!!

Silmätarkastusten jälkeen ajeltiin Kierimoon tapaamaan Annun ja Pekan kasvatteja. Oli taas ihana nähdä Ennin pennut Aida ja Nafta. Jälleennäkemisen riemu oli molemminpuolinen. Nafta pienen haistelun jälkeen tunnisti mut ja hyppäs syliin ja korvanpusuttelu voi alkaa. Aida tunnistikin mut ja naamapesu oli taattu. Ihana nähdä kuinka Ennin pennut omaa kyllä niin upeen luonteen ettei paremmasta väliä.

Enninkin vielä peilautin, vaikka just lokakuussa siellä käytiin, mutta halusin vielä varmistaa, että kaikki on varmasti kunnossa astutusta ajatellen.

Reeniä, reeniä

Eilen oltiin Ennin kanssa "yövuorossa" reenamassa. Huittisen Anne oli kyl tehnyt kimurantit radat, mitä kyl jouduin takomaan omaan pääni, että ees muistin koko rataa. Mutta paljon tuli taas opittavaa kotiläksys. Kunhan vaan sais nyt revittyä sitä aikaa ja motivaatioo tuohon koti reeniinkin.

Tänään käväsinkin Laikan kanssa hallilla pikasissa reeneissä. Ihan vaan pidettiin hauskaa kentällä ja riehuttiin lelulla. Pikkusen yritettiin reenata keppejä, mutta nuori vesseli ei vielä oikeen jaksa keskittyä pitkiä aikoja, joten kokeillaan niitä taas parin viikon päästä.

Putkeen Laikka lähtee jo hienosti ja hypyille irtoomiset lähtee hyvin lelun perässä. Lopuks tettiinkin vaan pari hyppyä ja putkeen vientiä ja palkattiin sen jälkeen lelulla ja nameilla. Kyl meillä oli hauskaa...

Huomenna olis taas sit Ennin vuoro reenailla meitin vakiovuorolla Porrin Kaisan ryhmässä...

Kolmosluokkalainen

Jari

Oltiin kisaamassa Lempäälässä reilu viikko sitten parin kuukauden kisatauon jälkeen. Taukohan oli juoksuja varten, mutta niitä ei ole vielä tähän päivään mennessä tullut :-0

Taisi kuitenkin tauko tehdä terää, kun eka radalta otettiin 0-voitto ja toka radalta 0 sijoituksella 4/20 ja siitä Sert ja nousu kolmosiin JEE!!

Ja lisää hyviä uutisia:

Enni saa aivan mahtavan sulhasen Tanskasta. Jari on myöskin innokas agilitaaja ja kisaa myös medi-kolmosissa.

Jari (Harri Bo vom Tuskendoor) on kotoisin Saksasta, mutta tosiaan asustelee Tanskanmaalla.